Kulttuurit ja sukupolvet kohtaavat kansalaisopistossa

Ajat ja aatteet muuttuvat.  Liberalistiseen ajatteluun perustuvan aikuisten kasvattamisen varhainen perinne pyrki integroimaan erityisesti vähän oppia saaneen työväestön valtakulttuuriin ja kansallisen sivistyksen voimistamiseen. Tämän päivän aikuiskoulutuspolitiikka kannustaa kansalaisopistojen opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen ja monikulttuurisuuteen globaalissa maailmassa. Tulevaisuuden kansalaisopiston haasteena on sivistysopiston perinteen ja arvojen säilyttäminen markkinaympäristössä.  Suuri haaste on myös nuorten sukupolvien miesten ja vähän koulutettujen sekä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien aktivoiminen opiston kursseille mukaan.

Juha Kauppila on aikuiskasvatustieteen tutkija Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut mm. sivistystä ja koulutuksen sukupolvittaisia merkityksiä.

Kulttuurit ja sukupolvet kohtaavat kansalaisopistossa

Eliniän pidentyessä opiston kursseilla kohtaavat yhä useammat sukupolvet sekä kansallisuuksien ja kansalaisten ”ääripäät ja taisteluparit”: Naiset ja miehet, itseoppineet ja tohtorit, kommunistit ja kapitalistit, kaupunkilaiset ja maalaiset, duunarit ja johtajat. Sodan niukasti koulutetulle sukupolvelle ja suurten ikäluokkien sukupolvelle kansalaisopiston kurssit saattoivat merkitä vielä ihannetta tai välinettä suhteessa ammattiin. Koulutetuille nuoremmille sukupolville kurssit merkitsevät yhtä koulutuksen ja vapaa-ajan valintamahdollisuutta. Joensuun seudun kansalaisopiston kursseille osallistui lukuvuonna 2010 - 2011 peräti 15290 opiskelijaa. 

Kaikissa sukupolvissa aikuiskoulutukseen osallistuminen on valtakunnallisesti ollut naisten juttu. Joensuu seutuopiston opiskelijoista viime lukuvuonna oli miehiä vain noin 20 %. Opiston kaikki opiskelualat mukaan lukien miehet päihittivät naiset osallistumisaktiivisuudessa niukasti ainoastaan teknisten töiden kursseilla (51 % - 49 %). Korkeasti koulutetut puolestaan osallistuvat vähemmän koulutettuja ahkerammin aikuiskoulutukseen. Esimerkiksi Kontiolahdessa opiskelijoista 34 % oli korkea-asteen koulutuksen käyneitä ja vain 24 % perusasteen käyneitä.

Juha Kauppila on aikuiskasvatustieteen tutkija Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut mm. sivistystä ja koulutuksen sukupolvittaisia merkityksiä.

Kulttuurit ja sukupolvet kohtaavat kansalaisopistossa

Kansainvälisessä koulutuskilpailussa erinomaisesti menestynyttä koulutusjärjestelmäämme on ilo esitellä.  Erityistä ylpeyttä tunnen kuitenkin aina kun esittelyvuoroon tulee vapaa sivistystyö ja sen oma edustajamme Joensuun seudun kansalaisopisto. Ulkomaalaisilla kollegoillani ja vaihto-opiskelijoillamme ei ole nimittäin esittää vastaavaa yhtä menestyksellistä sotien jälkeisen ajan kansansivistyksen institutionaalisen laajenemisen ja aatteellisen palon kansansivistyskertomusta.

Kansalaisopistomme lienee liian lähellä ja itsestäänselvyys, jotta itse ymmärtäisimme sen monet yksilölliset ja yhteisölliset merkitykset. Erinomaisuutta ja huippuyksilöitä korostavassa kilpailukyky-yhteiskunnassa on melko epämuodikasta korostaa kansalaisopistojen ja osallistavan yhteiskunnan menestystekijöitä: Sivistystä, opiskelun vapautta, koulutuksellista tasa-arvoa tai mainostaa vieläkin edullisia kurssimaksuja. Suomalaiset aikuisopiskelijat ovat maailman ehdotonta huippua aikuiskoulutukseen osallistumisaktiivisuudessa. Eurooppalaisessa vertailussa tulemme toiseksi heti Ruotsin jälkeen.

Juha Kauppila on aikuiskasvatustieteen tutkija Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut mm. sivistystä ja koulutuksen sukupolvittaisia merkityksiä.